Vaikka viherpirtelö onkin mielestäni ykköskeino vihreiden nauttimiseen, voi päivittäisten pirtelöiden ja salaattien lisäksi viheraineiden saantia edelleen lisätä mehuilla. Mehu toimii myös, jos jostain syystä vihreät eivät muussa muodossa mitenkään maistu (joskin en voi uskoa että joku ei pitäisi oikein koostetusta viherpirtelöstä :).
Kasviksista ja hedelmistä puristetusta mehusta on kuitu pääosin suodatettu pois, joten vitamiinit, hivenaineet ja muut hienot ainekset imeytyvät siitä vielä helpommin ’suoraan suoneen’ kuin pirtelöstä. Kuiduttomuudesta johtuen mehu on kuitenkin mielestäni enemmän lisäravinne jo ennestään melko vihreään ravintoon, eikä sillä pitäisi täysin korvata kuitupitoisia pirtelöitä ainakaan pidemmän päälle.
Itselleni vihermehu on melko uusi tuttavuus: kokeilin mehuja ensimmäisen kerran muutama kuukausi sitten. Ihastuin heti vihermehun välittömään virkistävään vaikutukseen, ja lisäsin muutaman desin annoksen päivittäiseen ruokakokoelmaani. Yleensä nautin mehun aamulla/aamupäivällä ennen muuta ruokaa tai myöhemmin päivällä urheilun jälkeen, jolloin palautuminen tuntuu käsittämättömän nopealta.
Mehuja voi valmistaa kaikista lehti- ja muista vihanneksista, juureksista ja hedelmistä. Paras tulos saavutetaan erityisellä mehukoneella/-lingolla. Laadukas mehukone on rahallisesti kohtalainen sijoitus, mutta vastine on mielestäni suuri. Hyviä laitteita on monella valmistajalla, ja ajattelinkin tehdä näistä pienen yhteenvedon lähitulevaisuudessa. Itselläni on ollut pari kuukautta käytössä Green Power, jonka valintaa edelsi laajahko selvitystyö koskien eri valmistajia, malleja sekä toimintamekanismeja. Tiesin että tulen panostamaan mehuihin ja halusin siksi satsata kerralla mahdollisimman hyvään ja pitkäikäiseen masiinaan.
Mehukone monine osineen vaatii hieman paneutumista sekä puhdistamisvalmiutta sillä osia on paljon. Suoraviivaisempi tapa onkin mehustaa tehosekoittimen avulla. Mehuainesten lisäksi blenderiin laitetaan tilkka vettä ja pyöräytetään sose. Sose suodatetaan puristamalla siitä mehu ns. pähkinämaitopussin tai muun sopivasti läpäisevän verkkokankaan läpi. Tämä menetelmä hapettaa mehua kuitenkin enemmän eikä siten ole paras mahdollinen tapa ravinteiden säilymisen kannalta. Varmasti tästä pikamehustakin saa kuitenkin paljon hyötyä ja ainakin itselleni tämä oli helppo askel mehumaailmaan. Edullinen myös, sillä tehosekoittimen lisäksi ei tarvita kuin pala verkkokangasta!
Oma perureseptini niin mehukoneella kuin tehosekoittimellakin tapahtuvaan mehustamiseen perustuu ravitsemusterapeutti Natalia Rosen Raw Food Detox Diet –kirjan Green Lemonade –ohjeeseen. Natalian mukaan kyseinen juoma on jokaisen menestyvän raakaruokailijan peruskamaa – jokaisen aamun aloitus. Omani on hieman muokattu versio.
Viherlimppari:
- kokonainen tammenlehvä- tai roomansalaatti/sama määrä pinaattia
- puolikas kurkku
- jokunen sellerinvarsi
- 2 omenaa: makeus taittaa ‘vihreää’ makua, laita enemmän omenaa jos tulos on liian kitkerä
- puolikas luomusitruuna kuorineen
Ainekset palasina mehustimeen, tai blenderiin vesitilkan kera ja sen jälkeen suodatuskankaan läpi. Reseptiä on helppo muunnella sen mukaan mitä vihreää on saatavilla. Mehu on yllättävän makeaa, jos vaan omenaa on riittävästi. Eli ei kannata epäillä makua vaan kipaista kangaskaupassa ja käynnistää limpparikokeilu!
Green Power – mehumasiina viherlimpparipuuhissa. Juoman valmistus käy myös hartiajumpasta, sillä rehuja saa tunkea suodattimeen lähes täysin voimin!
Tykkää tästä:
Ole ensimmäinen, joka tykkää tästä artikkeli.
